6 pitkää viikkoa takana, nyt hanaa!!!

Joskus on näköjään hyvä vilkasta miltä pohja näyttää..

Polvivamma minkä sain pääsiäisenä oliki sitte pahempi ku ensin ajattelinkaan, nimittäin henkisesti.

Kun kaikki oli vielä hyvin..
Kun kaikki oli vielä hyvin..

Niille jotka ei oo kartalla tapahtumista valastaan sen verran tätä että pääsiäisenä siis oltiin Nummelassa pelaamassa hyväntekeväisyys lätkää (ja tietenki samalla pitääs hauskaa bodariporukalla). Siellä sit toisen erän puolivälissä, just ku innostuin ja aloin tajuamaan miten niillä luistimilla luistellaan, kaaduin, ja ylösnoustessa söhläsin jotenki polven ympäri. Polvi kuvattiin siks että halusin tietää onko jotain vammaa mitä pitää varoa jatkossa mutta tuomio oli ”vaan” polven sijoiltaan meno eli treeniä saa tehä heti ku paikat vaan sen sallii.

IMG_5409

Siittäpä alko kuntouttaminen, ensin ei pystyny taittaan jalkaa yhtään ja ojennus jäi monta senttiä vajaaksi. Sen takia etureisi ei tietenkään toimi niinku pitäis vaan alkaa siitä sit ajan kanssa surkastumaan jos ei liikkuvuutta saa palaamaan kohtuu ajassa (n. 2 viikkoa oli lääkärin arvio siihen että lihaskatoa tulee). Se tietenki haittas elämää kohtuullisesti ku autolla ajaminen oli hankalaa, portaita piti kulkea poikittain ja niin edelleen. Kipu oli melkonen aina jos jalka taittu vähänki.

Siltikään se että sua sattuu ei oo se pahin asia.

Mulla tollanen vaikuttaa koko olemukseen. Ekat pari viikkoa meni vielä hyvin mutta sen jälkeen huomasin että hermot kiristyy päivä päivältä enemmän, syynä se että jatkuvasti takaraivossa jyskyttää ajatus siitä että lihas ei toimi niinku pitää. Eikä itseasiassa sekään vielä ollu pahinta, mutta se että sä tiiät ettet pysty kehittymään sinä aikana! Päivät menee eteenpäin, kehityskausi kuluu koko ajan ja sä et voi tehä muuta ku odottaa että jalka toimis taas normaalisti..

Tietenki yläkroppaa voi treenata mutta silti, treeni on vajaata ku lähes joka liikkeessä joutuu soveltaan jotenki. Se rassaa ihan pirusti. Sen kautta sitte oli tosi hankalaa pitää motivaatiota yllä myös ruokavaliossa. Mulle tää kaikki on kokonaisuus ja elän tietynlaisessa symbioosissa ruokien ja treenin kanssa. Ku treenit kärsii ni ruokaki meinaa lipsua paljon helpommin. Sinänsä se ei maailmaa kaada mutta ei se millään tavalla kyllä edistäkkään mitään! Ja se syö miestä!

IMG_5465
noin 3 viikkoa sitte

Mutta nyt! Nyt se toimii taas niin että voin alkaa treenata kunnolla! 🙂

Viimeset pari viikkoa ollaan Matiaksen kanssa saatu siihen tosi hyvin liikkuvuutta lissää, ja reilu viikko sitte pystyin ekaa kertaa tekemään kuntopyörää niin ettei se sattunu enää ku vähäsen. Siittä tiesin että nyt mennään oikeeseen suuntaan!

Ensin teipattiin takareisi että se koukistuis paremmin.
Ensin teipattiin takareisi että se koukistuis paremmin.
IMG_5679
Sitte etureiteen parantamaan hermotusta.

IMG_5548

Ja vihdoin tällä viikolla pystyin tekeen hackia täydellä liikeradalla eikä polvi kipeytyny treenistä enää yhtään. Tunne oli melkeen ku ois voittanu jotain, (vaikka mähän tuun aina toiseksi mutta kuvittelisin että tolta se tuntuu 😀 ) aivan huippu fiilis!

Nyt alkaa sitte sellanen kausi että tehään vielä viimeset lisäykset lihan rippeisiin ennen ku saa alkaa preppaamaan syksyä varten! Pitäkää hatuistanne kiinni, täältä tullaan! 🙂

-Killeri-

Short translate in english:

6 weeks ago I injured my knee in a ice hockey match. This was a charity game for bodybuilders, and that was the only reason I joined the team. I knew that there is a risk to get injured but I was too confident that it would`t happen to me.. I was so wrong! I dislocated my knee and I couldn’t either bend my leg or extend it for full length.

This of course affected to everything I do, when I can’t train as well as I would like to, its hard to keep diet strick too.. And everyday you know that not just that it hurts but you don’t get any improvement! Thats the worst thing what can be, because time goes forward and the time when you can grow is limited. Next fall will come soon and competition season starts. And I want to be BETTER than I was last year! Every athlete know what I´m talking about..

However, now I´m back! Just two weeks ago I managed to to indoor cycling without pain and this week, well, I did my legs with full range movement! And it felt GREAT! 🙂

So now I will do everything to get as much muscle as possible before my competition prep starts again. Thumbs up end lets do some muscle!!!!!

-Killeri-

Kommentoi