Esikuvia!

Meillä kaikilla on jotain esikuvia elämässä, seuraavassa yks mun esikuvista!

Sillon aikanaan ku alottelin tutustumaan tähän lajiin nimeltä kehonrakennus en voinu käsittää miten kilpailija jolla on kaikki mahdollisuudet mennä aivan sinne ultimaattiseen huippuun asti ei käytä sitä tilaisuutta hyväkseen ja tee sitä..Mietin että onpa ihme jätkä, vaan niin munki ajatukset sekä syystä että kyseisestä ihmisestä on muuttunu.

Liity FAST:n postituslistalle ja voit voittaa 6kk proteiinit!

Ensimmäisen kerran tapasin tän miehen vuonna 2008 syksyllä ku mentiin Lahteen kattomaan sen syksyn sm-kisoja. Oli perjantai ilta ja tyypit oli menossa puntarille. Miehestä ei ees huomannu että kisat ois tulossa ja se pisti heti merkille. Olin kuvitellu että tossa vaiheessa se näkyy selkeesti käytöksessä mutta ei, se jutteli mukavia ja kannusti samalla yhtä kilpakumppaniaan ennen puntaria. ”Eikö se haluakkaan voittaa?” ajattelin sillon. Muistan ku puhuttiin tästä yhden kaverin kanssa myöhemmin sinä iltana ja se ei ilmeisesti ollu ihan ”normaalia” käytöstä kilpailijoiden kesken, niinku olin aatellukki..

Se oli mun ensi kosketus Toni Katajaan. Hän putsas sillon pöydän täysin, voitti sarjansa ja overallin suvereenisti. Ja todella kevyenä vielä, paino tais olla 82 kiloa vaikka sarjassa yläraja oliki 90kg. Tajusin että se miltä näyttää on tärkeempää ku paljonko vaaka numero on.. Ihan samantien tota ei tietenkään osannu sisäistää riittävästi mutta jonnekki alitajuntaan tuo kisa jäi ja se on vaikuttanu osaltaan siihen miten nytki ajattelen dieettamisesta.

Toni ilmotti tuon kisan jälkeen että lopettaa kilpailemisen koska haluaa olla ja antaa perheelleen enemmän. Vasta alottelevana treenaajana (ja perheettömänä) se oli mun mielestä hulluinta mitä kukaan voi tehdä! Äijähän vois ”helposti” siirtyä pro-lavoille, ei noin saa tehdä! Sen lisäksi se hullu jatko dieettiään kisanki jälkeen, ihan ihme ukko! Mä ainaki söisin ku sika tuossa vaiheessa! 😀

Tästä vuosia eteenpäin ja ollaan siinä tilanteessa että itellä on lapsi, ja jotenki kummasti tajuaa nyt paremmin sen mitä Toni sillon sano. Tosin ite en tietenkään vielä oo valmis laittaan nauloja hanskaan, tai toisinpäin, niinku ei ollu itseasiassa Tonikaan, mutta tiedostan myös sen miks hän sillon noin sano. Ja myöski sen miks dieetti jatkuu kisanki jälkeen, eikä missään vaiheessa vedetä sitä kuntoa rasvaseksi vaan ollaan aina sellasen näkösiä että laji mitä edustetaan on helppo arvata.

Oon saanu tässä vuosien aikana tavata Tonia aina sillon tällöin ja nyt ensimmäisen kerran päästiin treenaamaan yhessä ku mentiin perheen kans Tonin vieraaksi Auran Sun Salille.

Kuvaa hyvin miten Tonin elämä rakentuu lapsien ehdoilla: ennen treeniä Toni haki tyttären koulusta ja heti treenin jälkeen lähti viettämään toisen tyttären nimppareita. Hirveen pitkään ei sen takia keretty jutteleen mutta se ei haittaa, me keretään sitä varmasti tekeen vielä monet kerrat.

Meiän eskimopoika

Tää on se suurin asia mitä mä oon aina (sen jälkeen ku oon vähä aikuistunu) arvostanu kaverissa. Ja minkä takia Toni on osaltaan mulle yks esikuvista: Sä pystyt olemaan myös huippu bodari vaikka sulla onki lapsia. Joskus ajattelin ettei se ois mahdollista mutta kun päivä koitti että meillekki lapsi siunaantu niin oon monet kerrat miettiny Tonia ja kuinka hyvä isä hän on lapsilleen, siitä huolimatta että kilpailee. Ja on kaiken lisäks todella kova kisaaja!

Ja tästä pääsee itseasiassa pienellä aasinsillalla siihen miks se kunto pidetäänki hyvänä ympäri vuoden: (sen lisäksi että se on järkevää kehityksen kannalta) dieetti pystytään hoitamaan paljon lyhyemmässä ajassa eikä tarvi lähteä repimään liikaa joka aina vaikuttaa jaksamiseen ja siihen mitä muuta voi treenaamisen lisäksi tehdä.

En väitä etteikö kisapreppi vaikuttais muhun yhtään, kyllä se vaikuttaa, ja jossain vaiheessa on pakko priorisoida ittensä ku se viimenen kirraus tehdään. Mutta ennen dieetin vaikutus on ollu huomattavasti isompaa kuin nyt. Ja tähän iso vaikuttava tekijä on ollu se että oon ymmärtäny suhteuttaa asioita, sekä Tonin että muutaman muun ihmisen esimerkin kautta.

Treenin aikana ja keskustelussa sen jälkeen oli hienoo huomata että meillä on muutenki todella samanlaiset ajatukset kehonrakennuksesta, puhuttiin mm. siitä miten tärkeetä on tehdä asioita ainoastaan kunnon perusteella. Tän takia tiiän että molemmat tullaan tänäki vuonna olemaan kunnossa ku lavalle noustaan! Kilpailuvietti ja se voitontahto on hyvin vahva vaikuttava tekijä molempien tekemisessä. Siks ne pullat saa oottaa niin kauan ku kisat ohi, ne ei meidän kummankaan valmistautumiseen kuulu.

Eväät kunnossa! Jos syödään niin syödään ruokaa, ei herkkuja.

Tonin treenikaveri Jesse kuvaili meidän jumppailut ja keskustelut, tässä siis videota perjantain käsitreenistä Sun Salilla:

Ja ku noihin käsitreeneihin päästiin ni aikasemminhan Mike Siren kävi Wolfille näyttään hauiksia ja siitäki tietenki videota!

Käsipainotteista sunnuntain jatkoa siis kaikille ja muistakaa: Oot mitä syöt 😉

-Killeri-

UUSIA RYDEREITA KAUPASSA! 
ILMANEN TOIMITUS SUOMEEN!

 

 

Kommentoi